torstai 9. tammikuuta 2014

Pitkästä aikaa kirjoittelen jotakin.
Joku pyysi kirjoittamaan saaliin käsittelystä ja säilömisestä. Pitkä matka on tultu siitä ajasta jolloin kaikki kalat laitettiin vanerisiin suolapyttyihin ja upotettiin lähteeseen odottelemaan kotiin lähtöä.


Kun kala on saatu, niin välittömästi lasketaan veret pois. Paras tapa olisi kun pistää pyrstön tyvestä poikki. No tuo tuntuu hieman raa'alta konstilta, etenkin jos kalasta halutaan vielä kuvakin rannassa. ruman näköinen tuollainen pyrstötön lohi pönötyskuvissa. Eli, välittömästi kidusten takaa pääsuoni poikki, pyrstöstä kiinni ja roikuttelua pää alaspäin. Kun tuntuu että kala on tyhjentänyt suonensa, niin kalan puhdistus sisäelimistä ja hyvä puhdistus vatsaonteloon sitten kala kasteltuun säkkiin. Säkki on tietenkin oikeata säkkikangasta, joka pysyy hyvin märkänä. Mikäli halutaan vielä kokeilla kalastusta, niin säkki kaloineen veneen etutuhdon alle. Mutta jos ilma on helteinen, niin kala kylmään mahdollisimman pian. Minulla on mahdollisuus viedä kala naapurin jääkellariin joksikin aikaa kylmettymään. Ennen kuin kala laitetaan pakastimeen, niin olisi hyvä pikku hiljaa kylmettää kala jollakin konstilla. Säkkiin voi esim. laittaa kylmäkallet, tai vaihtoehtoisesti jäädyttää juomapulloissa vettä, joilla saa myöskin kalan kylmenemään.


Ison kalan fileoin siten että ensin poistan selkäevän v-tyylisillä viilloilla, samanlaiset viillot vatsaevään ja pois. Tämän jälkeen vatsaevän kohdalta veitsellä kohti kalan selkää, ihan ruodon vierestä. Tästä vedetään viilto kohti pyrstöä, veitsen kolkutellessa ruotoa, mutta huom. jätetään se file kiinni pyrstön tyvestä. Kun tämä viilto on tehty, niin veitsen terä kohti kalan päätä siihen vatsaevän kohdalle. Laitetaan kämmen tehtyyn "koloon", jolloin kala pysyy hyvin paikallaan toisella kädellä, kun veitsellä fileerataan kala kohti päätä, eli fileeraus tehdään "väärään" suuntaan. Toiselle fileelle sama käsittely. Nyt on fileet irti ja ne saadaan pakasteeseen halutunlaisina paloina. Itse laitan fileen paloiksi siten että katson sopivat kappaleet kahden ihmisen kerta tarpeisiin. Jos on tyhjiölaite  käytössä, niin palaset tyhjiöön ja pakkaseen. Kuivaan kalan hyvin paperilla ennen pakastusta. Selkäruoto tietenkin palasiksi ja pussiin, samoin pää. Eli pää halkaistaan ja paloitellaan. Ja nekin soppatarpeiksi pakkaseen. Yleensä en noita soppatarpeita laita tyhjiöön. Sisäelimistä tietenkin otetaan talteen, maksa ja sydän, jotka yleensä saavat matkan paistinpannulle välittömästi. Mikäli kyseessä on mätikala, niin mäti tietenkin talteen. Helppo on pakastaa mäti pusseineen päivineen, kalvot voi sitten poistaa kun mäti sulatetaan ja laitetaan ruuaksi. Kaverini saamelaisvaimo laittoi mätipusseihin suolaa ja valkopippuria ja sellaisenaan uuniin pellille. Siellä ne paistuivat ja tuloksena herkullista mätipötköä, josta sai leikata siivuja kuten paistista. Mikäli jokirannassa ollaan pitempään, niin hyvä on tietenkin suolata jonkunlainen palanen. Itse suolaan kalan vesisuolauksella. Eli otetaan litra vettä, johonka liotetaan 120 grammaa merisuolaa. Tähän seokseen laitetaan hunajaa 1 desi. Kala astiaan nahkapuoli alaspäin ja vuorokaudeksi kylmään. Tällä menetelmällä kala ei suolaannu koskaan liikaa. Mikäli haluaa suolaisempaa niin liottaa enemmän, esim. 150 grammaa, tällöin suolaus on 15 %. Liemeen voi myöskin laittaa mausteet, eli jos tykkää tillistä, niin tilliä liemeen.
Kotimatkalle tietenkin pitää varata kylmälaukku ja kylmäpakkauksia. Itse teen kylmäpakkaukset juomapulloista joita on tuhoutunut matkan aikana. 0,4 litran juomapulloon vettä, ja pakkaseen jäätymään. Sellaiset kestää sulamatta kylmälaukussa helteelläkin tuon 500 kilometrin kotimatkan.


Kireitä siimoja!